Toimintasuunnitelma

KESKI-SUOMEN PERHOKALASTAJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2019     

YLEISTÄ

Kerhon toiminta pohjaa hyviksi koettuihin käytäntöihin. Kerhon toiminnalla on kaksi päätavoitetta: aktivoida jäsenistöä kestävän perhokalastuskulttuurin ylläpitoon ja tukea uusien perhokalastajien siirtymistä lajin pariin. Tämä toimintasuunnitelma luo toiminnalle yleislinjat ja toimintamuodot täsmentyvät hallituksen laatimissa kevään ja syksyn toimintakalentereissa.

Toiminta suunnitellaan huomioimaan seuraavat alueet:

  • aloittelevat perhokalastajat
  • harrastajat
  • kilpaperhokalastajat
  • yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Toiminta suunnitellaan monipuoliseksi ja huomiota kiinnitetään toiminnan laatuun ja lisäarvon tuottamiseen jäsenistölle. Kehittämisen painopisteeksi nostetaan viestinnän tehostaminen monikanavaisesti. Tavoitteena on yhteisöllinen, osallistuva ja muita jäseniä tukeva ilmapiiri.

Seuratoiminnan ydintä ovat kalaretket, kerhoillat sekä perus- ja jatkokurssit.

Seuratoiminnan kehittämistoimikunta tarkastelee mahdollisuuksia parantaa jäsenistön kalastusolosuhteita, ja Kuusikkolammelle etsitään vaihtoehtoja.

Hallitus ja seuratoiminnan kehittämistoimikunta toimii tiimipohjaisesti seuraavissa tiimeissä:

  • viestintä
  • kalaretket ja seuraillat
  • kilpailutoiminta
  • perus- ja jatkokurssi

 

TOIMINTA

Viestintä

Viestinnässä painopisteenä on monikanavaisuus. Kerhon päätiedotuskanavia ovat kotisivut, Facebook ja Instagram. Kirjepostina lähetetään vain välttämätön tieto. Kotisivut uudistetaan alkuvuodesta. Tavoitteena on saada matalan kynnyksen postauksia jäsenistöltä kalareissuista ja kuvia saaduista kaloista ja kalapaikoista. Nopeaa viestintää varten voidaan muodostaa what´s up -ryhmiä.

Jäsenistölle mahdollistetaan seuratoimintaa koskevien suunnitelmien kommentointi ja jäseniä kannustetaan esittämään kehittämisideoita.

Syyskokouksen yhteydessä toteutetaan palautekysely jäsenistölle. Kyselyn tulokset huomioidaan vuoden 2020 toimintasuunnitelmaa laadittaessa.

Toiminnan profiloiminen

Peruskurssi toteutetaan kevätkaudella viime vuonna uudistetulla konseptilla. Peruskurssista tiedotetaan paikallislehdessä ja sosiaalisessa mediassa. Kurssi toteutetaan kahtena intensiiviviikonloppuna, jonka jälkeen osa kerhoilloista suunnataan enemmän aloitteleville kalastajille.

Harrastajille ja kilpakalastajille järjestetään kerhoiltoja jäsenistöä kiinnostavista teemoista. Tilaisuudet suunnitellaan siten, että ne palvelevat myös peruskurssin opetusta. Kerhoillat sisältävät kalapaikkaesittelyitä, asiantuntija-alustuksia ja perhonsidontaa.

Kilpailutoimintaa aktivoidaan palvelemaan kokeneita kilpakalastajia ja aloittelevia, kilpakalastuksesta kiinnostuneita. Tavoitteena on osallistua 2-3 joukkueella joukkue SM-kilpailuihin. Kilpakalastajat osallistuvat tapahtumien järjestämiseen myös muulle jäsenistölle.

Seuran jäsenistöä kannustetaan osallistumaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaan toimintaan, keskeisimpänä kalavesien suojelu.

Kerhoillat

Kerhoillat pidetään pääsääntöisesti Sepänkeskuksen tiloissa, osoite Kyllikinkatu 1 / Protoni klo 18.00 alkaen. Muista paikoista tiedotetaan toimintakalenterissa ja kerhon kotisivuilla. Osa tapahtumista on sunnuntaisin, osa keskiviikkoisin. Toukokuussa arvioidaan syyskauden toteutus ja tarkennetaan toimintakalenterin päivämäärät.

Kerhoiltoja järjestetään 8–10 sekä syys- että kevätkaudella. Iltojen teemat pyritään valitsemaan niin, että ne kiinnostavat koko jäsenistöä (aloittelijat, harrastajat, kilpakalastajat). Lisäksi voidaan suunnitella kerhoiltoja selkeämmin profiloituina tietylle kohdejoukolle. Iltojen vetäjinä hyödynnetään laaja-alaisesti seuran jäsenistöä, lisäksi pyritään käyttämään myös ulkopuolisia henkilöitä. Toiminta jaksotetaan vuorotellen kalapaikkaesittelyiden, asiantuntija-alustusten ja perhonsidonnan välillä. Osa kerhoilloista on suunnattu enemmän peruskurssilaisille.

Kalaretket

Seuran tukemia kalaretkiä toteutetaan Keski-Suomen alueella (mm. Konnevesi, Huopana) ja mahdollisesti kaukomatkat Ruotsiin ja Sloveniaan.

Lisäksi tuetaan jäsenistön yhteisöllisyyttä ja madalletaan kynnystä aloitteleville kalastajille koordinoimalla yhteisiä kalaretkiä seuran viestintäkanavilla. Näitä seura ei tue taloudellisesti, mutta koordinoi tapahtumia. Osa on päiväretkiä, osa iltapistoja. Nämä retket voidaan liittää myös kerhoiltojen teemoja täydentäviksi.

Retkille osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Retki voidaan peruuttaa, mikäli osallistujia ei ole riittävästi. Osallistujien minimimäärä riippuu kulloisestakin kalastuskohteesta. Kauemmas järjestettävän retken tukemistapa voi olla esimerkiksi osallistuminen polttoaine- ja/tai majoituskustannuksiin. Hallitus päättää tuesta erikseen toteutettavan retken ja osallistujien perusteella.

Yhdistyksen kalavedet

Taka-Keljossa sijaitsevan Kuusikkolammen vuokraus päätettiin lopettaa syyskokouksessa vuonna 2018. Tällä hetkellä kartoitetaan mahdollisuutta saada seuran käyttöön koskikohde.

Kilpailutoiminta ja sen tukeminen

Koska Kuusikkolammesta on luovuttu, ei vuodelle 2019 ole suunniteltu SM-karsintakilpailun järjestämistä.

Kilpakalastajille pyritään luomaan edellytyksiä yhteiseen harjoitteluun sekä toteuttamaan kilpakalastajien yhteisiä kalaretkiä.

Tavoitteena on osallistua seurasta 2-3 joukkueella joukkueiden SM-kilpailuihin.

Hallitus varaa lisäksi itselleen mahdollisuuden myöntää stipendejä ansioituneille kilpakalastajille, pääasiassa nuorille.

Koulutustoiminta

Seuran tärkein koulutusmuoto on perhokalastuksen peruskurssi. Vuonna 2019 toteutetaan peruskurssi intensiiviviikonloppujen ja kerhoiltojen muodossa. Palautekyselyssä toivottiin jatkokurssia, ja se järjestetään kevään 2019 aikana.

Kerho voi järjestää muita kursseja tai koulutustapahtumia jäsenilleen ja ulkopuolisille hallituksen laatiman toimintakalenterin mukaan.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Yhdistys pyrkii toimimaan aktiivisesti yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa, pyrkii edistämään yhteiskunnallisesti perhokalastajille tärkeitä teemoja sekä huomioimaan toiminnassaan nuoret, ikääntyneet ja muut erityisryhmät.

Keskeinen vaikuttamisen kohde on kalavesien hoito. Seuran jäsenistöä kannustetaan liittymään vaelluskala.fi -ryhmään ja osallistumaan vaelluskalaverkostoon talkoolaisena, asiantuntijana tai tukijäsenenä.

Toinen vaikuttamiskeino on WWF:n ja Keskon Kuteminen kuuluu kaikille -kampanja. Lisätietoa http://kesko.fi/kalapolut ja WWF:n virtavesityöstä http://wwf.fi/virtavedet .

Seura pyrkii tukemaan kouluja kalastus- ja eräkurssien opetuksessa tarjoamalla opastusta ja välineitä perhonsidontaan.

Lisäksi seura voi osallistua esimerkiksi veteraaneille, lapsille tai erityisryhmille toteuttaviin kalastustapahtumiin.

Seurojen välinen yhteistyö

Vuonna 2019 pyritään rakentamaan pohja syvemmälle yhteistyölle alueen kalastusseurojen välille. Yhteistyömuotoja ovat asiantuntijavierailut, yhteiset retket, messuretki ja mahdollisesti yhteinen kalavesistö.

Kokoukset

Kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa. Kokousten yhteydessä pidetään saunailta. Vuosikokouksesta ilmoitetaan sääntöjen edellyttämällä tavalla jäsentiedotteissa ja kerhon kotisivuilla.

Muu toiminta

Seura pyrkii luomaan toimintamallin yritysyhteistyölle, tarkoituksena tukea asiantuntemuksellaan alueen yrityksiä tapahtumajärjestelyissä. Yritysyhteistyöllä vahvistetaan seuran taloutta ja parannetaan toimintaedellytyksiä seuratoiminnan kehittämiseksi. Yritysyhteistyössä voidaan toteuttaa jäsenistöä palvelevia väline-esittelyitä.

Yhdistys ottaa kantaa ja antaa tarvittaessa lausuntoja harrastukseemme liittyvistä asioista.

Hallituksen toiminta

Hallitus kokoontuu tarvittaessa, keskimäärin joka toinen kuukausi. Varsinaisten hallitusjäsenten (puheenjohtaja + kuusi jäsentä) lisäksi hallitusta tukee seuratoiminnan kehittämistoimikunta. Toimikunnan jäsenet osallistuvat asiantuntijoina hallituksen kokouksiin.

Hallituksen kokousten lisäksi seuratoimintaa tehdään ja kehitetään tiimipohjaisesti. Hallitus voi lisäksi kutsua kokouksiinsa muita tarvitsemiaan jäseniä tai asiantuntijoita seuran ulkopuolelta.

Hallitus voi päättää yksittäisistä asioista sähköpostikokouksella. Hallituksen välinen viestintä toteutetaan pääosin sähköpostilla ja what´s up viestiryhmässä.

Hallitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä jäsenten esityksiä ja palautekyselyn tuottamaan tietoa. Toiminnan keskeiset mittarit ovat:

  • jäsenistön osallistumisaktiviteetti, % jäsenistöstä
  • uusien jäsenten rekrytointi, kpl vuodessa
  • viestinnän aktiivisuus, some-päivitysten lkm
  • palautekyselyn kokonaisarvio, nro