Toimintasuunnitelma

KESKI-SUOMEN PERHOKALASTAJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018                        

YLEISTÄ

Kerhon toiminta pohjaa hyviksi koettuihin käytäntöihin. Kerhon toiminnalla on kaksi päätavoitetta: aktivoida jäsenistöä kestävän perhokalastuskulttuurin ylläpitoon ja tukea uusien perhokalastajien siirtymistä lajin pariin. Tämä toimintasuunnitelma luo toiminnalle yleislinjat ja toimintamuodot täsmentyvät hallituksen laatimissa kevään ja syksyn toimintakalentereissa.

Toiminta suunnitellaan huomioimaan seuraavat alueet:

  • aloittelevat perhokalastajat
  • harrastajat
  • kilpaperhokalastajat
  • yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Toiminta suunnitellaan monipuoliseksi ja vuonna 2018 kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan laatuun ja lisäarvon tuottamiseen jäsenistölle. Toiminnalle luodaan mittarit, ja toiminnan kehittämisessä hyödynnetään palautetietoa. Lisäksi kehittämisen painopisteeksi nostetaan viestinnän tehostaminen monikanavaisesti. Tavoitteena on yhteisöllinen, osallistuva ja muita jäseniä tukeva ilmapiiri.

Seuratoiminnan ydintä ovat kerhoillat, uusimuotoinen peruskurssi sekä kalaretket.

Seuratoiminnan kehittämistoimikunta tarkastelee mahdollisuuksia parantaa jäsenistön olosuhteita, ja tässä yhteydessä arvioidaan vaihtoehtoja Kuusikkolammelle.

Hallitus ja seuratoiminnan kehittämistoimikunta toimivat tiimipohjaisesti seuraavissa tiimeissä:

  • viestintä
  • olosuhteet
  • kalaretket
  • kilpailutoiminta
  • peruskurssi ja seuraillat

 

TOIMINTA

Viestintä

Viestintää kehitetään monikanavaiseksi ja aktiiviseksi. Kerhon päätiedotuskanavia ovat kotisivut, Facebook ja Instagram. Kirjepostina lähetetään vain välttämätön tieto. Kotisivut uudistetaan alkuvuodesta. Painetun Tammukan tekemisestä luovutaan, mutta artikkeleita kalareissuista, kilpailuista ja tapahtumista voidaan julkaista sähköisessä ympäristössä. Tavoitteena on saada matalan kynnyksen postauksia jäsenistöltä kalareissuista ja kuvia saaduista kaloista ja kalapaikoista.

Jäsenistölle mahdollistetaan seuratoimintaa koskevien suunnitelmien kommentointi ja jäseniä kannustetaan esittämään kehittämisideoita.

Lokakuussa toteutetaan palautekysely jäsenistölle. Kyselyn tulokset huomioidaan vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa laadittaessa.

Nopeaa viestintää varten voidaan muodostaa what´s upp -ryhmiä.

 

Toiminnan profiloiminen

Peruskurssi toteutetaan kevätkaudella uudistetulla konseptilla. Peruskurssista tiedotetaan paikallislehdessä ja sosiaalisessa mediassa. Kurssi toteutetaan kahtena intensiiviviikonloppuna, jonka jälkeen osa kerhoilloista suunnataan enemmän aloitteleville kalastajille (vuorotteluperi-aatteella).

Harrastajille ja kilpakalastajille järjestetään kerhoiltoja jäsenistöä kiinnostavista teemoista. Tilaisuudet suunnitellaan siten, että ne palvelevat myös peruskurssin opetusta. Kerhoillat sisältävät kalapaikkaesittelyitä, asiantuntija-alustuksia ja perhonsidontaa.

Kilpailutoimintaa aktivoidaan palvelemaan kokeneita kilpakalastajia ja aloittelevia, kilpakalastuksesta kiinnostuneita. Tavoitteena on osallistua joukkue SM-kilpailuihin. Kilpakalastajat osallistuvat tapahtumien järjestämiseen myös muulle jäsenistölle.  

Seuran jäsenistöä kannustetaan osallistumaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaan toimintaan, keskeisimpänä kalavesien suojelu.

Kerhoillat

Kerhoillat pidetään pääsääntöisesti Sepänkeskuksen tiloissa, osoite Kyllikinkatu 1 / Protoni klo 18.00 alkaen. Muista paikoista tiedotetaan toimintakalenterissa ja kerhon kotisivuilla. Kevätkaudella kerhoilta tulee olemaan keskiviikkoisin. Toukokuussa arvioidaan syyskauden toteutus ja tarkennetaan toimintakalenterin päivämäärät.

Kerhoiltoja järjestetään 10–12 sekä syys- että kevätkaudella. Iltojen teemat pyritään valitsemaan niin, että ne kiinnostavat koko jäsenistöä (aloittelijat, harrastajat, kilpakalastajat). Lisäksi voidaan suunnitella kerhoiltoja selkeämmin profiloituina tietylle kohdejoukolle. Iltojen vetäjinä hyödynnetään laaja-alaisesti seuran jäsenistöä, lisäksi pyritään käyttämään myös ulkopuolisia henkilöitä. Toiminta jaksotetaan vuorotellen kalapaikkaesittelyiden, asiantuntija-alustusten ja perhonsidonnan välillä. Osa kerhoilloista on suunnattu enemmän peruskurssilaisille.

Kalaretket

Seuran tukemia kalaretkiä toteutetaan noin neljä Keski-Suomen alueelle ja yksi kaukomatka Ruotsiin.

Lisäksi tuetaan jäsenistön yhteisöllisyyttä ja madalletaan kynnystä aloitteleville kalastajille koordinoimalla yhteisiä kalaretkiä seuran viestintäkanavilla. Näitä seura ei tue taloudellisesti, mutta koordinoi tapahtumia. Osa on päiväretkiä, osa iltapistoja. Nämä retket voidaan liittää myös kerhoiltojen teemoja täydentäviksi.

Retkille osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Retki voidaan peruuttaa, mikäli osallistujia ei ole riittävästi. Osallistujien minimimäärä riippuu kulloisestakin kalastuskohteesta. Kauemmas järjestettävän retken tukemistapa voi olla esimerkiksi osallistuminen polttoaine- ja/tai majoituskustannuksiin. Hallitus päättää tuesta erikseen toteutettavan retken ja osallistujien perusteella.

Yhdistyksen kalavedet

Taka-Keljossa sijaitsevan Kuusikkolammen vuokrausta jatketaan vielä vuodelle 2018. Samalla kartoitetaan mahdollisuutta saada seuran käyttöön koskikohde. Kalastus lammella tapahtuu erillisten sääntöjen mukaan. Lampimaksuista ja kalastussäännöistä päättää kerhon hallitus lampivastaavan esityksestä ennen kunkin kauden alkua. Istutukset järjestetään talkoina lampivastaavan johdolla. Tiedot lupien hinnoista ja myynnistä löytyvät kerhon kotisivuilta.

Lampeen istutetaan kirjolohta 1-2 kertaa. Ennen kevään istutusta järjestetään vapavälinein toteutettava hauenpoistokalastustapahtuma. Entisestä käytännöstä poiketen saa kevään lampipäivänä jokainen osallistuja ottaa saaliiksi yhden kirjolohen. Syksyn lampipäivänä toteutetaan ”lampi tyhjäksi” kampanja.

Kilpailutoiminta ja sen tukeminen

Kerho järjestää vuonna 2017 yhden SM-karsintakilpailun. Seura tukee kilpakalastusta luovuttamalla lammen korvauksetta karsintakilpailuun, istuttamalla lampeen kirjolohta ja luovuttamalla kilpailun nettotuoton kilpailujaostolle. Jaosto hoitaa kalaistutukset lampeen ja toimittaa hallitukselle selonteon siitä, miten varat on käytetty.

Kilpakalastajille pyritään luomaan edellytyksiä yhteiseen harjoitteluun sekä toteuttamaan kilpakalastajien yhteisiä kalaretkiä.

Tavoitteena on osallistua seurasta 1-2 joukkueella joukkueiden SM-kilpailuihin.

Hallitus varaa lisäksi itselleen mahdollisuuden myöntää stipendejä ansioituneille kilpakalastajille, pääasiassa nuorille.

Koulutustoiminta

Seuran tärkein koulutusmuoto on perhokalastuksen peruskurssi. Vuonna 2018 toteutetaan peruskurssi uudella konseptilla intensiiviviikonloppujen ja kerhoiltojen muodossa.

Kerho voi järjestää muita kursseja tai koulutustapahtumia jäsenilleen ja ulkopuolisille hallituksen laatiman toimintakalenterin mukaan.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Yhdistys pyrkii toimimaan aktiivisesti yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa, pyrkii edistämään yhteiskunnallisesti perhokalastajille tärkeitä teemoja sekä huomioimaan toiminnassaan nuoret, ikääntyneet ja muut erityisryhmät.

Keskeinen vaikuttamisen kohde on kalavesien hoito. Seuran jäsenistöä kannustetaan liittymään vaelluskala.fi -ryhmään ja osallistumaan vaelluskalaverkostoon talkoolaisena, asiantuntijana tai tukijäsenenä.

Toinen vaikuttamiskeino on WWF:n ja Keskon Kuteminen kuuluu kaikille -kampanja. Lisätietoa http://kesko.fi/kalapolut ja WWF:n virtavesityöstä http://wwf.fi/virtavedet .

Seura pyrkii tukemaan kouluja kalastus- ja eräkurssien opetuksessa tarjoamalla opastusta ja välineitä perhonsidontaan.

Lisäksi seura voi osallistua esimerkiksi veteraaneille, lapsille tai erityisryhmille toteuttaviin kalastustapahtumiin.

Seurojen välinen yhteistyö

Vuonna 2018 pyritään rakentamaan pohja syvemmälle yhteistyölle alueen kalastusseurojen välille. Yhteistyömuotoja ovat asiantuntijavierailut, yhteiset retket, messuretki ja mahdollisesti yhteinen kalavesistö.

Kokoukset

Kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa. Vuosikokouksesta ilmoitetaan sääntöjen edellyttämällä tavalla jäsentiedotteissa ja kerhon kotisivuilla.

Muu toiminta

Seura pyrkii luomaan toimintamallin yritysyhteistyölle, tarkoituksena tukea asiantuntemuksellaan alueen yrityksiä tapahtumajärjestelyissä. Yritysyhteistyöllä vahvistetaan seuran taloutta ja parannetaan toimintaedellytyksiä seuratoiminnan kehittämiseksi. Yritysyhteistyössä voidaan toteuttaa jäsenistöä palvelevia väline-esittelyitä.

Yhdistys ottaa kantaa ja antaa tarvittaessa lausuntoja harrastukseemme liittyvistä asioista.

Vuonna 2018 luodaan seuralle jäsenten välinen kilpailu, jonka tulokset julkistetaan syyskokouksessa. Hallitus päättää palkitsemisesta. Kilpailun säännöt ovat liitteessä 2.

Hallituksen toiminta

Hallitus kokoontuu tarvittaessa, keskimäärin joka toinen kuukausi. Varsinaisten hallitusjäsenten (puheenjohtaja + kuusi jäsentä) lisäksi hallitusta tukee seuratoiminnan kehittämistoimikunta. Toimikunnan jäsenet osallistuvat asiantuntijoina hallituksen kokouksiin.

Hallituksen kokousten lisäksi seuratoimintaa tehdään ja kehitetään tiimipohjaisesti.

Hallitus voi lisäksi kutsua kokouksiinsa muita tarvitsemiaan jäseniä tai asiantuntijoita seuran ulkopuolelta.

Hallitus voi päättää yksittäisistä asioista sähköpostikokouksella.

Hallituksen välinen viestintä toteutetaan pääosin sähköpostilla ja what´s upp viestiryhmässä.

Varsinaiset hallitusjäsenet: Jarkko Pirkkalainen (pj), Nina Rautiainen, Pekka Silvennoinen, Sami Nivala, Lauri Hiekkataipale, Antero Kivelä, Elias Päivinen (sihteeri).

Seuratoiminnan kehittämistoimikunta: Jussi Pekkarinen, Jari Liljeroos, Onni Pirkkalainen, Sami Viinikainen, Jouko Keto, Tuukka Kainulainen ja Timo Anttila.

Toiminnan kehittäminen toteutetaan seuraavissa tiimeissä:

  • Viestintä: Nina Rautiainen, Pekka Silvennoinen, Jussi Pekkarinen, Sami Nivala ja Joona Saarinen
  • Olosuhteet ja kalavedet: Timo Anttila ja Jari Liljeroos
  • Reissut: Sami Nivala, Sami Viinikainen ja Tuukka Kainulainen.
  • Kilpailutoiminta: Lauri Hiekkataipale, Jari Liljeroos ja Onni Pirkkalainen
  • Peruskurssi ja seuraillat: Antero Kivelä, Sami Viinikainen ja Jouko Keto

Hallitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä jäsenten esityksiä ja palautekyselyn tuottamaan tietoa. Toiminnan keskeiset mittarit ovat:

  1. uusien jäsenten rekrytointi, kpl vuodessa
  2. jäsenistön osallistumisaktiviteetti, % jäsenistöstä
  3. palautekyselyn kokonaisarvio, nro
  4. viestinnän aktiivisuus, some-päivitysten lkm